Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.
Suomessa ruokahävikkiä syntyy 450 miljoonaa kiloa vuodessa. Pelkästään kotitaloudet heittävät pois 120–160 miljoonaa kiloa. Rahassa se vastaa 500 miljoonaa euroa, ilmastovaikutuksiltaan 100 000 auton vuosipäästöjä.
Sitä, miksi ja miten haaskaamme ruokaa, pohdittiin Tieteen päivillä lauantaina 14.1. Helsingissä.
Sinäkin heität 24 kiloa ruokaa roskiin joka vuosi
Katsotaan tarkemmin. Isoin ruokahävikki syntyy kotitalouksissa, Suomessa keskimäärin 24 kiloa vuodessa henkilöä kohden. Isoissa perheissä syntyy eniten hävikkiä, mutta kun lukuja lasketaan henkeä kohden, tilastoa johtavat yksin asuvat naiset.
Mitä sitten heitetään pois? Haaskuulistan kärjessä ovat tuoretuotteet, kuten vihannekset ja hedelmät, kotona valmistettu ruoka, maitotuotteet sekä valmis- ja noutoruoat. Sitten tulee leipä.
Ainakin leipä yllättää. Mistä ihmeestä on kyse?
- Leipää heitetään pois paitsi pilaantuessa, myös kun se koetaan vanhaksi ja kuivaksi, vaikka se olisi vielä syötävää. Myös päiväysmerkinnät vaikuttavat, vaikka leipä usein säilyy pitempään kuin merkintä ilmoittaa, sanoo tutkija Kirsi Silvennoinen Luonnonvarakeskuksesta.
Usein ruokaa ostetaan liikaa. Kasvikset ehtivät pilaantua jääkaappiin. Suunniteltuja ruokia ei tehdäkään ja ainekset menevät pilalle. Hinnalla ei näytä olevan juuri vaikutusta: pois heitetään sekä halpaa että kallista.
Tiesitkö tämän ruokahävikistä?
- Neljänneksellä koko maailman ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut ihmiset.
- C-vitamiinin hävikki kattaisi 90 miljoonan ihmisen päivittäisen tarpeen.
- Ranska kielsi ensimmäisenä maana ruokajätteen. Ruokaa ei saa heittää roskiin, vaan se on jaettava eteenpäin hyväntekeväisyyteen ja ruokapankeille.
- Hävikkiä syntyy eniten kotitalouksista, ravitsemispalveluista ja kaupasta.
- YK:n kestävän kehityksen tavoite on vähentää hävikki puoleen vuoteen 2030 mennessä.
- Suomessa kotitalouksien hävikkiä on mitattu päiväkirjatutkimuksilla ja kaatopaikoilla tehtävillä lajittelututkimuksilla.
Arvostatko ruokaa?
Se, että ihmiset heittävät pois niin paljon itsetehtyä ruokaa, harmittaa Silvennoista.
- Siinä menee hukkaan myös työ ja vaiva, joka on käytetty ruoan valmistamiseen. Usein syynä on, että ruokaa tehdään liikaa. Tässä auttaisi että opittaisiin tekemään oikea määrä ja ylijäänyt ruoka säilytettäisiin ja syötäisiin myöhemmin, Silvennoinen sanoo.
Oikeastaan kyse on siis elämänhallinnasta, suunnittelusta ja arvoistakin. Siitä, miten miettii syömisensä etukäteen ja miten paljon arvostaa tekemäänsä ruokaa.
Tutkijat sanovat, että kotitalouksien ruoanhaaskuu johtuu suunnittelemattomuudesta, arjen muutoksista sekä keittiötaitojen ja viitseliäisyyden heikkenemisestä. Tähteitä ei hyödynnetä ja parasta ennen -elintarvikkeet heitetään pois merkityn päivämäärän jälkeen.
Kyse on myös ostokäyttäytymisestä. Ruokaa haalitaan kaupasta liikaa. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että pieniä pakkauksia ei ole tarjolla tai ne ovat suhteessa kalliimpia. Toisaalta jos ostoksilla käydään pari kertaa viikossa isoissa marketeissa, kotiin kannetaan helposti isoja kertasatseja.
Ravintoloissa ruokaa valmistetaan liikaa
Toiseksi eniten hävikkiä syntyy ravitsemuspalveluissa. Toisin kuin usein ajatellaan, siellä suurin hukkaruoka ei synny siitä, ruokaa otetaan liikaa, vaan siitä, että ruokaa valmistetaan liikaa.
- Tarjoiluhävikkiä voi vähentää mittaamalla ja seuraamalla, missä vaiheessa sitä syntyy ja millaisesta ruoasta. Tärkeää on ravintolan kokonaishallinta, ruokalistojen suunnittelu ja asiakastuntemus. Ruoan jaksoittainen tarjollelaitto voi myös auttaa, Silvennoinen sanoo.
Digitalisaatiota ja mobiiliteknologiaa hyödyntävät sovellukset kuten Wolt ja Foodora sekä hävikkiruokaravintolat iskevät myös tähän väliin. Silvennoinen uskoo, että ruoan ulosmyynti tällaisten uusien palvelujen kautta voi jonkin verran vähentää ravintoloiden hävikkiä.
- Ne toimivat, jos konsepti sopii ravintolan toimintaan. Tosin hävikki on silloin jo syntynyt. Parempi olisi kun ruoan määrän arviointi onnistuisi mahdollisimman hyvin jo etukäteen, hän sanoo.
Tutkimus pyrkii löytämään keinoja ehkäistä ruoan haaskausta, ohjata syömäkelpoinen ruokatakaisin ruokaketjuun ja syömäkelvoton hävikki ravinteina maatalouden hyötykäyttöön.
Kirjoittaja: Leena-Kaisa Laakso
Tieteen päivät järjestetään Helsingissä 11.-15.1.2017. Tieteen päivät on suurelle yleisölle suunnattu, kaikki tieteenalat kattava tiedetapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista.