Aino Kukkonen, 87, on asunut kodissaan Helsingin Myllypurossa vuodesta 1969. Vuokra lähti nousukiitoon kun Sato osti asunnon 2010. Viimeinen jysäys oli uusiksi kirjoitettu vuokrasopimus. Sato kertoo noudattaneensa "hyvää vuokratapaa".
Aino Kukkosen vuokra oli viime vuonna 753 euroa. Joulukuussa 2015 Sato lähetti kirjeen, jossa kerrottiin, että vuoden 1969 vuokrasopimuksen korvaa uusi sopimus. Uuden sopimuksen avulla vuokra nousee jo kesällä yli satasen ja vuoden kuluttua vielä toiset sata euroa.
Kukkonen koki, että hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin allekirjoittaa sopimus. Hän purkaa tuntonsa lyhyellä videolla alla.
Voimattomuutta kokevat monet muutkin vuokralaiset.
Selvitin asuinhuoneistojen vuokralakiin liittyvät tapaukset Suomen suurimmasta käräjäoikeudesta (Helsinki) kahden vuoden ajalta. Vuokrasuhteisiin liittyviä kanteita on yhteensä lähes 300, mutta vain 8 näistä liittyy vuokran tasoon tai korotuksiin. Useimmissa näistäkin vuokranalennusta haetaan jonkin asumishaitan vuoksi.
Voi siis sanoa, että juuri kukaan ei kantele vuokran korotuksista tai tasosta Helsingissä. Vuokralainen taipuu lähes aina: muuttaa pois tai maksaa mukisten.
Ei mitään ylilyöntiä.
Soitin Satoon ja tenttasin, miksi se kohtelee Kukkosta, pitkäaikaista vuokralaista, näin. Sato on tehnyt korotuksen samalla kaavalla ainakin Turussa Sukkulakujalla.
– Tuossa ei tullut mitään ylilyöntiä vuokratason suhteen, se on meidän lähtökohta, Saton sijoitusasunnot-yksikön johtaja Juha-Pekka Järvenpää sanoo oheisella audiolla.
Voiko myös muissa Saton kohteissa vuokra nousta alle kahdessa vuodessa liki 30 prosenttia, kysyn seuraavaksi.
– Me noudatetaan tätä hyvää vuokratapaa eli meillä maksimikorotus vuodessa on 15 prosenttia, Järvenpää vastaa.
Hän viittaa alan omaan ohjesääntöön, "hyvään vuokratapaan", johon vuokralaisten etujärjestökin on jostain syystä sitoutunut.
Äänitteen lopulla Järvenpää heltyy, ja lupaa toimittajalle, että Kukkonen saa pienen huojennuksen:
Lakiin yläraja korotuksille.
Lain ei siis käytännössä koeta antavan vuokralaiselle turvaa: häviämisen riski suhteessa oikeudenkäyntikuluihin on liian suuri.
– Kannekynnys on noussut aivan liian suureksi, siviilioikeuden professori Urpo Kangas sanoo.
Huoneenvuokralain asiantuntija professori (emeritus) Ari Saarnilehto olisi valmis lakimuutoksiin.
– Kyllä lakiin voisi laittaa ylärajan korotuksille. Pidän erittäin hirveänä, että vuokra voi nousta vuodessa 15 prosenttia. Minun on vaikea nähdä, että tämä on ”hyvä vuokratapa”, Saarnilehto sanoo.
Hän huomauttaa myös, että vuokralaisten painoarvo kasvaa sitä mukaa kun etujärjestön jäsenmäärä lisääntyy. Vuokralla asuu 1,3 miljoonaa suomalaista.
– Lakkoja voi olla muuallakin kuin työmarkkinoilla, Saarnilehto sanoo.
Laki on nyt arvioitavana
Asuinhuoneistoja koskeva laki on parhaillaan arvioitavana: ympäristöministeriö on antanut tehtävän yksityiselle asianajotoimistolle. Sen työtä valvoo ministeriön lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn. Nyt on siis sopiva aika kansalaiskeskusteluun.
Suojaako laki vuokrankorotuksilta?
Laki voisi olla vuokralaisen tuki ja turva. Vapaarahoitteista vuokra-asumista koskeva laki on tänä keväänä arvioitavana, ja lainvalmistelijoiden käsissä.
Vapaarahoitteisilla asuntomarkkinoilla vuokran määrää kysyntä ja tarjonta. Sopimusneuvotteluissa pitää siis pitää puolensa. Vuokrasopimus on sopimus, jossa on kaksi osapuolta. Neuvottele vuokranantajan kanssa.Käy vuokrasopimuksesta kunnon neuvottelut!
Artikkelia varten on haastateltu seuraavia henkilöitä: siviilioikeuden professori Urpo Kangas, siviilioikeuden professori (emeritus) Ari Saarnilehto, Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita, ARA:n valvontapäällikkö Sami Turunen, Aino Kukkonen, Sato sijoitusasunnot-yksikön johtaja Juha-Pekka Järvenpää. Lisäksi useat vuokralaiset ovat olleet Kuningaskuluttajaan yhteydessä. Osallistu keskusteluun tai kerro tietosi toimittajalle.
Muokattu 26.2.2016: Lisätty linkki Näkökulma-artikkeliin.