Varsinainen talousjätekompostori tai kunnallinen biojätekeräys on tehokas tapa hävittää ruokajäte, mutta pienimuotoisempikin tee-se-itse -vaihtoehto on olemassa, nimittäin sisätiloissa pidettävä matokompostori.
Ympäristökasvattaja Hanniina Manner on Helsingin kierrätyskeskuksen matoasiantuntija. Hänen kotonaan tunkio- eli kompostilierot (Eisenia fetida) ovat olleet hommissa jo vuosia.
— Mies aina välillä kuittailee, kun mulla on matolaatikko siinä keittiön ja olohuoneen välissä. Mutta on se mun antanut sen vielä pitää siinä.
Tarpeeksi isossa kompostorissa vakaat elinolosuhteet
Matokompostori perustetaan vähintään 10 litran astiaan.
— Sitä pienempään astiaan ei kannata edes yrittää. Pieni komposti kuivuu helposti ja jätteitä on vaikea saada peittoon.
Hyvänkokoisen kompostorin saa tehtyä vaikkapa muoviseen varastolaatikkoon. Siinä jätteet saa helposti peittoon ja tyhjentäminen on vaivatonta.
— Kun laittaa matojen ruuat kompostilaatikon toiseen päähän muutaman kerran peräkkäin, niin kaikki madot siirtyvät ruuan perässä yhteen paikkaan. Silloin kompostilaatikon toisesta päästä voi helposti tyhjentää matojen käsittelemän aineksen pois. Sitä voi käyttää kasvien lannoitteena.
Matokompostoria pitää tyhjentää kesän aikana ehkä kerran. Mitä enemmän matojen antaa olla rauhassa, sitä paremmin ne viihtyvät.
Matokompostorissa pitää olla kansi. Kansi estää kuivumista ja madot saavat olla turvallisesti pimeässä. Ilmanvaihdosta on myös huolehdittava.
Pohjalle munakennoa ja päälle multaa
Matokompostorin perustamiseen tarvitaan multaa ja jotain seosainetta, esim. revittyä kananmunakennoa. Mullan voi ottaa kasvimaalta, mutta silloin mukana tulee myös muita maaperän eliöitä.
Jos haluat olla varma, että matokompostorissasi ei touhua kutsumattomia vieraita, käytä perustamisvaiheessa kaupan kukkamultaa.
Kompostiin voi heitellä myös esim. kopiopaperin suikaleita tai kasvijätettä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tunkiolierot eivät viihdy happamassa ympäristössä.
— Esimerkiksi havunneulasten pH-arvo on hapan. Madot eivät happamuuteen kuole, mutta viihtyvät ja tekevät työnsä paremmin, jos happamuus on sopiva. Happaman pH:n takia myöskään kahvin- tai teenpuruja ei kannata matokompostoriin laittaa ainakaan kovin paljoa, neuvoo Hanniina.
— Kananmunan kuoret puolestaan neutralisoivat matojen elinympäristöä. Munankuoria kannattaa murskata ja sekoitella kompostiin aina silloin tällöin.
Perustamisvaiheessa kompostia on hyvä kastella, mutta ei niin paljon, että madot hukkuvat. Kosteus on sopiva, jos saa seosaineesta puristamalla tipan irti.
— Tuntuman pitäisi olla samanlainen kuin kuivaksi puristetussa tiskirätissä, vertaa Hanniina.
Oikeanlaiset madot hoitavat hommansa
Matokompostoriin ei kannata kerätä pellon laidalta mitä tahansa kastematoja.
— Tavallinen kastemato eli kasteliero, ei pärjää kompostin lämmössä. Se kuolee jo 15 asteen lämpötilassa. Tunkioliero viihtyy noin 20-25 asteen lämpötilassa.
Matokompostoriin sopivia lieroja voi ostaa nettikaupoista tai pyytää joltain kompostointia harrastavalta.
Madot ovat kaksineuvoisia ja lisääntyvät nopeasti. Noin kolmessa kuukaudessa populaatio tuplaantuu. Madot munivat multaan koteloita, joista jokaisesta kuoriutuu useita poikasia.
Matojen määrä ei silti kasva hallitsemattomasti. Luonto säätelee populaation määrää niin, että ne mahtuvat elämään omassa ekosysteemissään. Kompostori ei siis käy madoille ahtaaksi.
Katso videolta miten tunkiolierot kuoriutuvat:
Periaatteessa kaikki ruokajäte kelpaa
Pehmeät ja kypsennetyt ruuantähteet katoavat matojen suihin vauhdilla.
Hedelmien ja vihannesten kuoret kestävät vähän pidempään, mutta nekin maistuvat muutaman päivän kompostissa muhittuaan.
Lihan ja kalan laittamista matokompostoriin kannattaa vältää mahdollisten hajuhaittojen takia.
Kaikki matokompostoriin laitettava biojäte on peitettävä ja sitä on annosteltava sen mukaan mitä madot jaksavat syödä. Näin vältetään hajut ja kärpäset.
Sopivasti ruokaa, lämpöä ja kosteutta
Madot eivät yleensä kuole ruuan puutteeseen. Jos ruokaa on liikaa, eivätkä madot eivät ehdi syödä sitä, jätteet alkavat mädäntyä ja komposti haista. Kompostin toimintaa ja matojen ruokahalua kannattaa seurata ja tarjota ruokaa menekin mukaan.
Vastaperustettuun matokompostoriin laitetaan ruokaa aluksi varovasti noin kerran viikossa. Sitä mukaa kun madot lisääntyvät, alkaa myös ruokaa kulua enemmän.
Kuivuus sen sijaan tappaa madot äkkiä. Liian innokas kompostin kastelija taas saattaa hukuttaa matonsa. Kun komposti on perustamisvaiheessa kasteltu sopivaksi, kosteustasapainon ylläpitäminen hoituu muutamalla suihkupullon suihkauksella.
Talvipakkasiakaan madot eivät kestä. Jos perustat matokompostorin kesäkeittiöön, kannattaa se siirtää talveksi sisälle ja jatkaa sen hoitamista ympäri vuoden.
Matokompostori sopii pienimuotoiseen kompostointiin
Se, kuinka paljon matokompostorilla biojätettä saa käsiteltyä, riippuu kompostin koosta ja matojen määrästä.
Kymmenen litran komposti ei riitä millään koko perheen biojätteiden käsittelemiseen.
Markkinoilta löytyy myös valmiita matokompostoreita, joilla saa suuremmankin biojätemäärän käsitteltyä.
— Tiedän kyllä erään biologian opettajan, jolla oli kotonaan niin monta matokompostoria, että hän sai käsiteltyä niissä kaikki biojätteensä, mutta yleensä matokompostointi on melko pienimuotoista. Biojätettä yhdestä taloudesta tulee kuitenkin yleensä aika paljon, arvioi Hanniina Manner.
— Madoista tulee vähän kuin lemmikeitä ja niitä ruokkiessaan voi vakuuttua omin silmin siitä, että jätteet päätyvät taatusti ympäristöystävällisesti takaisin luonnon kiertokulkuun.
Biojätteet erilliskeräykseen tai omaan kompostiin
Paras tapa vähentää biojätettä on ostaa ruokaa vain sen verran kuin saa syötyä. Tarkinkaan ruokakaupassa kävijä ei silti täysin ilman biojätettä selviä. Ainakin hedelmien ja vihannesten kuoret sekä kahvin- ja teenpurut joutuvat ympäristötietoisimmastakin keittiöstä valitettavan usein roskikseen.
Vuoden 2016 alusta lähtien kaatopaikka-asetus velvoittaa yli 5 huoneiston taloyhtiöt osallistumaan biojätteen erilliskeräykseen. Sitä pienempiä taloyhtiöitä ja omakotitaloasujia laki ei velvoita keräämään biojätettä erikseen. Niille kuitenkin suositellaan biojätteen käsittelyä omassa kompostorissa.