Valmistujaismekko, hääpuku, leiripaita, kilpailupusakka, nuoruusfarkut… Kaikilla on kaapissa vaatteita, jotka nostavat pintaan muistoja. Vaatekaapissa muistot näkyvät ahtautena. Käyttämättömät nostalgiavaatteet vievät tilaa, sillä niitä ei raaski heittää poiskaan. Vaatteet menevät tunteisiin.
Ammattijärjestäjä Maria Laitinen sanoo, että joskus kotona voi lojua jopa 20 jätesäkillistä ylimääräisiä vaatteita. Ihmiset näkevät omat vaatteensa eri tavalla kuin ulkopuolinen, sillä he muistavat, miltä vaatteet näyttivät tai tuntuivat silloin ennen.
- Esimerkiksi vanha kenkäpari voi omistajan silmissä olla vielä tärkeä säilytettävä, vaikka pohjat olisivat halki ja varpaan kohdalla reikä. Omistaja saattaa muistaa, millaiset ne olivat ensimmäistä kertaa jalassa, eikä vain raaski luopua. Silloin minä voin ulkopuolisena rohkaista, että jos nyt kuitenkin heitettäisiin nämä pois, Laitinen sanoo.
Kotona voi lojua jopa 20 jätesäkillistä ylimääräisiä vaatteita. - Maria Laitinen
Luopumisen tuskan lisäksi turhista vaatteista eroon pääseminen on Laitisen mielestä hankalaa siksi, että lumppuja ei ole helppo kierrättää.
- Ei ole oikein paikkaa, jonne rikkinäiset vaatteet voisi viedä kiertoon. Kaipaisin enemmän kierrätysmahdollisuuksia vaatteille.
Tungosta vaatekaapin henkaririvissä aiheuttaa myös vaatteiden ostamisen helppous. Isoäidin aikoina vaatteet tehtiin itse, nyt uusia vaatteita on helppo ostella vaatekaupoista, internetin kauppapaikoista puhumattakaan.
Montako vaatetta pitäisi olla?
Viisikymmentä vuotta sitten pukeutumisoppaissa kirjoitettiin ohjeistuksia naiselle sopivaksi perusvaatevarastoksi. Noin 70 vaatteella pärjättiin tuolloin hyvin.
Modernimpiakin laskelmia on tehty. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on tehty laskelma välttämättömästä vaatemäärästä, jolla suomalainen tulee eri vuodenaikoina toimeen. Alle 45-vuotias nainen pärjää laskelmien mukaan 88 vaatteella, mies 68:lla. Teineille riittää vähempi: teinitytöllä 80 vaatetta ja teinipojalla 62.
Tasapainoisesta vaatekaapista kirjoittanut tietokirjailija Rinna Saramäki sanoo, että vaatteita pitäisi olla sopivasti kaikkiin tilanteisiin, mutta ei juuri sen enempää.
- En haluaisi sanoa mitään tiettyä lukua, sillä sopiva vaatteiden määrä riippuu ihmisten elämäntilanteista, harrastuksista ja siitä, kuinka usein pesee pyykkiä. Jos on iso pyykinpesukone, vaatteita tulee pestyä harvemmin. Silloin niitä saattaa tarvitakin enemmän.
Saramäen mielestä pitää miettiä, ehtiikö käyttämään kaikkia omistamiaan vaatteita yhtäläisesti. Kuukaudessa on vain 30 päivää, eikä joka päivä tarvitse olla uusia vaatteita.
Vaatteita kannattaa Saramäen mukaan vähentää silloin, kun ne eivät enää mahdu niille tarkoitettuihin kaappeihin.
- Jos vaatteet pursuilevat ympäri asuntoa, niin silloin ei kannata ajatella, että “olisipa minulla isompi vaatehuone”. Silloin kannattaa ennemminkin miettiä, että onkohan näitä vaatteita liikaa.
Saramäki itse onnistui vähentämään vaatemäärää Project 333:n avulla. Käytössä on 33 vaatetta, joita saa päivittää varastossa elävillä kausivaatteilla kolmen kuukauden välein.
Vaatteen omistamisen neljä arkkityyppiä
Ihmiset voidaan jakaa neljään erilaiseen tyyppiin, sen perusteella miten he suhtautuvat vaatteisiinsa.
Keräilijät
Keräilijän on hankala heittää vaatteita pois. Keräilijä yleensä säilyttää kaikki elämänsä aikana ostamansa ja saamansa vaatteet. Lisäksi kaapeista saattaa löytyä monen eri koon vaatteita, hoikempiin ja tuhdimpiin elämänvaiheisiin. Lause “tätä voi vielä tarvita joskus” kuuluu keräilijän ajatuksiin. Nostalgiavaatteista luopuminen on vaikeaa.
Shoppaajat
Shoppaaja tykkää ostoksilla käymisestä. Hän saa iloa uusista vaatteista tai tahtoo pysyä trendeissä mukana. Usein uusi vaate saattaa ensimmäisen käytön jälkeen unohtua kaappiin tai jäädä pitämättä kokonaan. Verkon vaatekaupat ovat tuttu paikka, mutta usein vääränlaiset vaatteet jäävät palauttamatta. Vasta kevätsiivouksen yhteydessä huomaa, että vaatekaapin pohjilta löytyy vaatteita, joissa hintalappu on yhä kiinni.
Askartelijat
Askartelija innostuu kirpputoreilla. Jokaisessa vaatteessa on mahdollisuutensa, sillä tuunaus on askartelijan tunnussana. Housut istuvat, kun niitä vähän kaventaa, kaapissa roikkuva villatakki tarvitsee uudet napit ja t-paita kaipaa värjäystä. Myös matonkuteisiin ja räteiksi vaatteita säilövät kuuluvat askartelijoiden ryhmään. Askarteluprojektit usein kuitenkin jäävät vaatekaappiin odottamaan parempia aikoja.
Vähentäjät
Vähentäjä yrittää pitää vaatekaappinsa väljänä. Hän pitää vain niukkaa määrää vaatteita vaatekaapissa, loput ovat ullakolla odottamassa seuraavaa vuodenaikaa tai ne on myyty pois. Vähentäjä huoltaa vaatteita ja panostaa laatuun, jottei joutuisi luopumaan niistä. Jos uusi vaate pitää ostaa, yleensä jokin vanhoista joutaa silloin pois.
Tunnistitko itsesi? Mihin näistä neljästä ryhmästä sinä kuulut?
Tutustu myös
Kuningaskuluttajan toimittajat avaavat vaatekaappinsa - täältä tulee #vaatehaaste!