Veikö misinformaatio Britannian ulos EU:sta? Tekivätkö valeuutiset Trumpista presidentin? Vuonna 2016 maailma siirtyi internetin johdolla "faktojen jälkeiseen aikaan".
Viime vuoden päätteeksi kirjoitin tällä palstalla, että vuonna 2015 valeuutiset tekivät muodonmuutoksen. Aiemmin ne olivat olleet enimmäkseen julkkiksista sepitettyjä satuja ja muuta suhteellisen harmitonta. Vuonna 2015 valeuutistehtailijat kiinnostuivat politiikasta. Kehitys jatkui vuonna 2016, jolloin valeuutiset nousivat laajan yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi. Niiden epäiltiin vaikuttaneen Yhdysvaltain vaalitulokseen.
Yhdysvalloissa leimahtanut keskustelu on koskenut enimmäkseen valemedioita, jotka suuntaavat sisältönsä konservatiiveille ja erityisesti Donald Trumpin kannattajille. Kirjoittajat eivät kuitenkaan useinkaan ole itse republikaanien äänestäjiä, ja osa heistä toimii jopa Yhdysvaltain ulkopuolella.
Lue Valheenpaljastajan jutut aiheesta:
Viisi viraalia vaalifeikkiä Yhdysvalloista
Keitä ovat valeuutisten tekijät ja miksi he huijaavat?
Kuka perkaisi valeuutiset verkosta?
Facebook mainosti valeuutista
Toinen päättyvää vuotta leimaava keskustelu on käyty totuuden jälkeisestä ajasta. Post-fact jopa valittiin Oxford Dictionariesin vuoden sanaksi. Oxfordin yliopistopainon virallinen sanakirja määrittelee termin näin: “liittyy tilanteisiin, joissa objektiivisilla faktoilla on vähemmän vaikutusta julkiseen mielipiteeseen kuin tunteisiin vetoamisella ja henkilökohtaisilla uskomuksilla.”
Totuuden jälkeisestä ajasta tai faktojen jälkeisestä demokratiasta on puhuttu niin Britannian Brexit-äänestyksen kuin Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjan jälkimainingeissa. Molempien kampanjoiden aikana misinformaatio levisi laajemmalle kuin väitteiden korjaukset ja suuri joukko äänestäjiä saattoi tehdä päätöksensä valheiden perusteella.
Käsitettä on kritisoitu muun muassa siitä, että ei ole koskaan ollut varsinaista faktojen hallitsemaa aikaa. On kuitenkin kiistatonta, että mediaympäristö on viime vuosina muuttunut niin radikaalisti, että misinformaation levittäminen on helpompaa kuin koskaan. Ilmiöön liittyy myös se, että asiantuntijoiden, auktoriteettien ja perinteisen median nauttima luottamus on kärsinyt vakavia kolhuja. Kenties pitäisikin puhua luottamuksen jälkeisestä ajasta (post-trust).
Lue Valheenpaljastajan juttu aiheesta täällä: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan.
Vuoden 2016 hurjimmat huhut ja valeuutiset, top viisi
1. Paavi äänestäisi Trumpia
Yksi vuoden viraaleimmista valeuutisista väitti, että Paavi Franciscus oli ilmoittanut tukevansa Donald Trumpia USA:n presidentiksi. Valeuutinen oli peräisin pariltakin eri feikkisivustolta, nimeltään WTOE 5 News ja Ending the Fed.
Vaikka juttu oli epäuskottava, siitä tuli yksi suosituimmista valeuutisista vaalikampanjan aikana. Ending the Fedin juttu keräsi Facebookissa lähes miljoona reaktiota: tykkäyksiä, jakoja tai kommentteja.
Buzzfeedin selvityksen mukaan sekä paavijuttu että tämän listauksen seuraava tapaus kuuluivat valeuutisiin, jotka saavuttivat Facebookissa suuremman suosion kuin suosituimmat ammattimedian tekemät politiikan uutiset. Lue Buzzfeedin selvitys täältä.
Buzzfeedin jutun on muuten kirjoittanut misinformaatioon erikoistunut Craig Silverman, jota Valheenpaljastaja haastatteli aivan ensimmäisessä artikkelissaan vuonna 2015. Tuolloin Silverman kritisoi perinteistä mediaa, joka lankeaa juoruihin ja huijauksiin verkossa.
2. Hillary Clintonin meilejä tutkinut FBI-agentti löytyi murhattuna
Ei löytynyt. Valeuutisen agenttia ei ollut olemassakaan, eikä myöskään kaupunkia Marylandissa, josta fiktiivisen agentin olematon ruumis oli valeuutisen mukaan löydetty. Agenttimurhan keksi Denver Guardian -niminen valeuutisivusto, jota ei myöskään enää ole olemassa.
Valesivusto vihjaili, että Clintonit olisivat agentin ja hänen vaimonsa kuolemien takana.
3. Trumpia vastaan protestoineelle maksettiin 3 500 dollaria
Donald Trump levitti itsekin mielellään huhuja siitä, että häntä vastaan mieltään osoittaneet osallistuivat protesteihin palkkion vuoksi. Tunnetun valeuutisten kirjoittajan Paul Hornerin sepittämä juttu mielenosoittajasta, jolle olisi maksettu 3500 dollaria, levisi Facebookissa hurjaa vauhtia ja muuttui nopeasti totuudeksi monissa Trumpin kannattajaryhmissä. Se oli peräisin Hornerin sivustolta abcnews.com.co, joka on esittävinään ABC News -uutisivustoa, mutta ei todellisuudessa muistuta aitoa uutissivustoa pätkääkään.
4. Ulkomaalaisen pedofiilin pakettiauto osoittautui koulutaksiksi
Suomalaisilla valeuutisilla on huomattavan usein rasistinen motiivi. Turvapaikanhakijoita ja pakolaisia koskevia vääriksi osoitettuja tarinoita on liikkunut erityisen paljon vuodesta 2015 asti. Epäilyttäviä hahmoja havaitaan siellä sun täällä, etenkin uimahalleissa ja koulujen tienoilla. Huhut alkavat usein sosiaalisesta mediasta ja päätyvät sitten muka-uutisiksi vale- ja vihasivustoille. Otetaan tähän esimerkkinä tyypillinen valeuutinen, joka lietsoo paniikkia ja hysteriaa.
Espoossa levisi vuoden alkupuolella huhu, jonka mukaan 8-vuotiasta tyttöä olisi yritetty kaapata siniseen pakettiautoon. Poliisi sai asiasta ilmoituksen. MV-lehti levitti Facebookista poimittua huhua, jonka mukaan epäilyttävä henkilö pakettiautossa olisi ulkomaalainen. Poliisi selvitti, että kyseessä oli normaali koulutaksi.
Kymmeniä vastaavia huhuja ja valeuutisia löydät Huhumyllystä, joka sijoittaa Suomen kartalle vääriksi todistettuja huhuja, joita turvapaikanhakijoista ja pakolaisista on levitetty.
5. Irlanti ottaa vastaan “Trump-pakolaisia” Yhdysvalloista
Kas, Irlanti on yhdessä Kanadan kanssa ilmoittanut, että vaalitulokseen pettyneet amerikkalaiset ovat tervetulleita hakemaan turvapaikkaa. No, ei Kanada ole moista sanonut, eikä Irlannissakaan tarjota turvapaikkoja näin heppoisista syistä. Lisäksi valeuutisen tekstissä puhuttiin vain Inishturkin saaresta, ei koko Irlannista. Juttu levisi kuitenkin laajalle ja keräsi yli 800 000 Facebook-reaktiota. Moni luki vain otsikon ja uskoi, että Irlanti on virallisesti hyväksymässä “Trump-pakolaiset”.
Juttu oli peräisin Winning Democrats -sivustolta, mutta se on sittemmin poistettu. Uutinen perustui väärään tulkintaan Irish Centralin jutusta, jossa haastateltiin Inishturkin kehitysjohtajaa, joka toivoi uusia asukkaita autiotuvalle saarelle – vaikkapa amerikkalaisia. Juttu ei puhunut pakolaisista.
Irlantilaislehti The Journal tarkisti faktat ja julisti koko jutun hölynpölyksi.
Mihin lankaan menit itse? Kerro kommenteissa.
Valheenpaljastaja käsittelee käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.
Vuonna 2017 löydät Valheenpaljastajan Yle Oppimisen sivuilta.