Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.
Vantaalainen perhe uskoi ostaneensa unelmakodin vuonna 2010. Pikku hiljaa pintojen alta paljastui kuitenkin ikäviä yllätyksiä.
Lattian alta löytyi irtovettä, seinät olivat homeessa, yläpohja ei tuulettunut kunnolla, piha upotti keväällä kuin suo, salaojien kaadot olivat pielessä, kodinhoitohuone oli rakennettu ilman lupaa ja niin edelleen.
Korjaamiseen on palanut paljon rahaa ja vapaa-aikaa. Talon jättimäiset ongelmat ovat aiheuttaneet myös sairastelua ja avioeron.
Kuntotarkastus ei kerro kaikkea
Taloon tehtiin ennen kauppaa Raksystemsin kuntotarkastus. Raksystemsin mukaan kuntotarkastus vähentää riskiä jälkikäteen selviävistä ongelmista. Yhtiö toteaa myös, että kuntotarkastus ei aina paljasta kaikkea.
Vantaalaisperheen tapauksessa herää kysymys, onko kuntotarkastajan ote lipsunut, kun taloa on korjattu talokaupan jälkeisinä vuosina peräti 200 000 eurolla?
Kuntotarkastusraportin ”riskirakenne” -sarakkeeseen ei ole merkitty ainoatakaan kohdetta sivulla, jossa listataan oleellisimmat havainnot.
Salaojista kuntotarkastaja ei tehnyt havaintoa – hänen oli mahdotonta todeta salaojien kaatovirhe, joka oli todennäköinen osasyy talon kosteusongelmiin.
Tietyiltä osin vantaalaisperheen isä kritisoi kuntotarkastusta ankarasti.
Yläpohjassa hometta
Kuntotarkastaja totesi raportissaan, että aumakattoisen talon yläpohjan tuuletus vaikutti riittävältä, vaikka räystäslaudoitus oli ummessa. Tarkastaja kehotti varmistamaan tuuletuksen laudoitusta reiíttämällä.
Tarkastaja ei kuitenkaan mennyt yläpohjaan sen luukkua pidemmälle, koska piti yläpohjassa liikkumista turvattomana.
Perheenisän mielestä kuntotarkastajan olisi pitänyt esittää yläpohjaan jatkotutkimusta, sillä Raksystems noudattaa kuntotarkastuksen KH 90-00394 –ohjetta.
Ohjeen mukaan kuntotarkastajan tulee esittää lisätutkimusta, jos riskihavaintoon liittyvän rakenteen kunnosta ei saada selvyyttä. Riskihavainto on esimerkiksi puutteellinen tuuletus.
Vantaalla tarkastaja ei kuitenkaan suosittanut lisätutkimusta yläpohjaan, vaikka ei ollut vakuuttunut yläpohjan tuuletuksen toimivuudesta eikä päässyt itse tutkimaan yläpohjaa. Raksystems Insinööritoimston toimitusjohtaja Marko Malmivaara myöntää, että tässä kohtaa tarkastajalla saattoi sattua ”pieni virhe”.
Asuntokauppaa seuraavana vuonna talon isäntä huomasi kattotuoleissa hometta ja muitakin yläpohjan kosteusongelmia on ilmennyt. Yläpohjan tuuletus on todettu riittämättömäksi.
Jos homeet olisi havaittu ennen talokauppaa, talon ostaminen olisi saattanut jäädä kokonaan väliin perheeltä. Jupakassa on kiistelty siitäkin, onko home ilmestynyt yläpohjaan vasta talokaupan jäkeen.
Luvaton kodinhoitohuone
Talosta paljastui myös, että kodinhoitohuone oli rakennettu jälkikäteen laajennuksena autotalliin ilman rakennuslupaa.
Talon isännän mukaan kodinhoitohuoneeseen liittyi myös teknisiä ongelmia, kuten paloturvallisuuspuute. Luvattoman kodinhoitohuoneen kuntoon saattaminen on maksanut hänen mukaansa ainakin 20 000 euroa.
Raksystemsin kuntotarkastuksessa ei ole sanaakaan siitä, että kodinhoitohuone on rakennettu luvatta.
Toimitusjohtaja Malmivaaran mielestä kuntotarkastajan ei kuulunutkaan tutkia talon luvanmukaisuutta, koska tarkastusta ohjaavassa KH-ohjeessa ei tällaista kehoteta tekemään.
Asiasta on kiinteistöeksperttien parissa päinvastaisia näkemyksiä. KH-ohjeen mukaan kuntotarkastajan pitää raportoida, jos talo poikkeaa oleellisesti asiakirjoista.
KH-ohjeen mukaan olennaisia asiakirjoja ovat mm. pohjapiirrokset ja lupapiirustukset. Vantaalaisen talon pohjapiirrokseen on jälkikäteen piirretty lyijykynällä kodinhoitohuone, jolta puuttui rakennuslupa.
Puheenjohtaja Esko Lindblad asuntokaupan kuntotarkastajan (AKK) pätevyyslautakunnasta sanoo, että KH-ohjeen mukaisessa kuntotarkastuksessa tarkastajan pitää pyrkiä selvittämään talon luvanmukaisuutta saatavilla olevien paperin perusteella.
Lue raporttia kuin piru raamattua
Raksystemsin toimitusjohtaja Malmivaara myöntää, että aina kuntotarkastus ei pysäytä homepommin myyntiä.
Hänen mukaansa Raksystemsin vuosittain tekemissä tuhansissa kuntotarkastuksissa löytyy kuitenkin tuhansia vaurioita ja puutteita, joista useimmat olisivat muutoin jääneet pimentoon.
- 55 prosentissa taloista löytyy puutteita, jotka edellyttävät välittömiä toimenpiteitä, sanoo Malmivaara.
Kuntotarkastukseen pettynyt vantaalaismies kehottaa talon ostajaa perehtymään tarkasti kuntotarkastuksen tilaajan ohjeeseen ja myös suoritusohjeeseen.
- Kun tuntee kuntotarkastajan velvollisuudet, se helpottaa kysymysten esittämistä kuntotarkastajalle, sanoo vantaalaismies.
Hänen mielestään kuntotarkastusraporttia pitää tulkita kuin ”piru raamattua”.
- Kun sinne jää ympäripyöreyksiä, niin pitäisi ottaa selvää, mitä ne käytännössä tarkoittavat.
Vantaalaisen mielestä ei ole pahitteeksi, jos vie tarkastusraportin toisen rakennusalan ammattilaisen luettavaksi ja tulkittavaksi.
Kuntotarkastaja ei tavallisesti itse kirjoita raporttia niin kansantajuisesti ja varoittavasti, että tavallinen omakotitalon ostaja ymmärtää talon riskit varmasti oikein.
Lue lisää:
Piilovirhevakuutuksesta niukasti apua – hometalon 200 000 euron kulut piti maksaa suurimmaksi osaksi itse
Nuku yösi hyvin, Raksystemsin piilovirhevakuutus turvaa talokauppasi, lupaili vakuutusesite. Vakuutuskorvauksia on kuitenkin rajattu kovalla kädellä. Uudet vakuutusehdot jättävät vakuutuksen ottajan taistelemaan korvauksista urakoitsijan kanssa.