Älykäs kodinkone on uudenlainen perheenjäsen, joka kerää tietoa ja välittää sitä eteenpäin koko ajan. Esineiden internetissä kaikki laitteet keskustelevat keskenään internetin välityksellä. Mutta kuka kerätyn datan omistaa ja millaisin ehdoin sitä saa hyödyntää?
—Yksityisyydestä on myöhäistä olla huolissaan. Se on Game over, sanoo tietokirjailija Petteri Järvinen lehtihaastattelussa.
Järvisen mielestä meistä on kerätty eri tahoille jo niin paljon tietoja, että niiden takaisin saaminen on mahdotonta.
Kanta-asiakaskorttien kautta kerätty asiakasdata tai nettiselaimen evästeet ovat kuitenkin kevyttä kauraa, kun siirrytään kehityksen seuraavalle portaalle eli esineiden internetiin.
Data mahdollistaa mainonnan ja myynnin oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, oikealle henkilölle.
Mikä on esineiden internet (IoT)?
- Esineiden internet = teollinen internet = Internet of Things = IoT
- Jokainen esine/laite yhteydessä nettiin
- Käyttäjä voi ohjata yksittäisiä laitteita kännykkäsovelluksella tai yhdistää useamman laitteen ohjauksen fyysiseen laitteeseen ns. hubiin
- Älykkäät laitteet keräävät erilaisten kameroiden ja sensoreiden avulla tietoa ympäristöstään ja tilastaan ja välittävät sen erilaisten radioteknologioiden avulla verkon kautta pilveen.
Lue lisää: Esineiden internet (Wikipedia)
IoT hiipii kodin seinien sisäpuolelle
Erilaiset etäohjattavat ja toiminnastaan automaattisesti raportoivat IoT-laitteet ovat olleet teollisuudessa ja talotekniikassa käytössä jo pitkään. Nyt IoT on harppaamassa kuluttajan kotikynnyksen yli.
Suomenkin markkinoille on piakkoin tulossa ns. älykeittiöitä, joissa liesi, pesukone, kuivausrumpu ja vaikkapa robottipölynimuri keskustelevat keskenään internetin välityksellä. Laitteet raportoivat toiminnastaan ja sisällöstään paitsi käyttäjälle, myös laitteen valmistajalle ja sen valtuuttamille kumppaneille.
Koko hoitoa ohjataan ainakin vielä toistaiseksi yleisimmin kännykkäsovelluksella.
Jääkaappi tuntee sinut paremmin kuin sinä itse
Älykeittiöön kuuluu myös jääkaappi, joka on ilman älyäkin kodin sydän. Perinteisesti sen ympärillä on näytelty perhe-elämän suuret draamat ja sen sisältö kertoo käyttäjästään paljastavammin kuin ihminen itse.
FB Live + #IoT -> jääkaappi alkaa lähettään livekuvaa aina kun avaat jääkaapin oven. #dieetti #joukkopaine
— P. Parkkisenniemi (@Parkkisenniemi) April 19, 2016
Älykäs IoT-jääkaappi tietää aina kun ovi käy. Se heittää hyvät huomenet aamun ensimmäiselle keittiöön tulijalle. Se kertoo säätilan, juuri sinua kiinnostavat uutiset ja tarkistaa kalenterista päivän tärkeimmät menot.
Jääkaappi katsoo myös mitä sen sisällä on ja arvioi mitä ruokaa kannattaisi tänään laittaa. Jääkaappi tietää olisiko syytä käydä kaupassa.
Kun älykkäässä jääkaapissa olevan tuotteen viimeinen käyttöpäivä lähestyy, jääkaappi kertoo siitä käyttäjälle. Samalla se voi ehdottaa huippukokin kehittelemän menu-idean, johon nahistuneet tomaatit ja viimeisiään vetelevät kanasuikaleet voisi upottaa.
Jääkaappi osaa myös kertoa, jos jääkaapista puuttuu jotain oleellista.
Terve, täällä jääkaappi. Osta lisää maitoa! IoT vie markkinoinnin automaation uudelle tasolle https://t.co/Qi51sQceyd … #IoT #internet
— Marja-Liisa Lehtinen (@lissulehtinen) February 17, 2016
Jääkaappi saattaa jopa suositella tiettyä tuotemerkkiä tai kauppaa jääkaapin valmistajan kanssa solmitun kumppanuussopimuksen perusteella.
Käyttäjä ei välttämättä tiedä tarjotaanko tuotetta samalla hinnalla kuin kaupassa, vai onko kyseessä kohdennettu tarjous, joka saattaisi olla jopa dynaamisesti hinnoiteltu.
IoT- jääkaappi osaa tilata automaattisesti ruokaa sen mukaan mitä kaapista puuttuu.
Nerokkaimillaan se tarkistaa integroidusta kalenterisovelluksesta, ehtiikö Jesse-poika tänään päivälliselle vai jättääkö hän aterian väliin jalkapallotreeniensä takia. Jääkaappi osaa laskea, tarvitaanko pastaan tänä iltana kermaa desi vai kaksi.
Älykkäimpäänkin kaappiin on todennäköisesti integroitu kuitenkin vain yhden ruuantoimittajan sovellus. Vaivattomuuden vastapainoksi sitoudut yhden kauppiaan tavaravalikoimaan ja hinnoitteluun.
Älykästä jääkaappia ohjataan kännykkäsovelluksella ja kaappi osaa vaihtaa tietoja myös muiden kuin sen ohjaamiseen tarkoitettujen kännykkäsovellusten kanssa.
Jos Jesse käyttää jääkapin kanssa yhteensopivaa terveyssovellusta, jääkaappikin tietää paljonko juuri meidän perheen teini-ikäisen protskutarve on rankkojen treenien jälkeen. Silloin se voi muistuttaa jo ennakolta, että illan kähmässä olisi maitorahkalle menekkiä.
Terveyssovellus voi kertoa jääkaapille myös isän laihdutustavoitteista ja siitä, paljonko hän on päivän riennoissa energiaa kuluttanut. Todennäköisesti isää neuvotaan kauniin sanankääntein. Saunakaljojen määrästä ei parane jääkaapinkaan ruveta kovin rumasti moittimaan.
Jääkaapin ja terveyssovelluksen keräämä yhdistetty data puhuu kuitenkin selvää kieltä.
Jos vakuutusyhtiö ostaa jääkaapin ja terveyssovelluksen keräämän datan, voi käydäkin niin, että ylenmääräinen kaljoittelu kostautuu korkeampana terveys- tai henkivakuutuksen hintana.
Tulevaisuuden älyvakuutukset kun hinnoitellaan vakuutettavan todellisen käyttäytymisen eikä "kunnian- ja omantunnon kautta" -allekirjoituksella oikeaksi todistetun terveyshistorian perusteella.
Data tarjoaa oivan mahdollisuuden arvioida eri kohteiden riskillisyyttä aikaisemmasta poikkeavalla tavalla.
Esineiden internetissä käydään standardien taistoa
Monet laitevalmistajat yrittävät nyt luoda omaa ekosysteemiään, jossa vain oman firman älykkäät laitteet pystyvät kommunikoimaan keskenään. Kukaan ei tiedä mitkä teknologiat tai protokollat nousevat voittajiksi.
Samsungin Family Hub -jääkaapit, liedet, pesukoneet, kuivausrummut sekä asunnon lämpötilaa säätävät laitteet keskustelevat Samsungin Smart Home -sovelluksen avulla, Siemensin ja Boshin kodinkoneet taas kommunikoivat oman kännykkäsovelluksensa kautta. Huonekaluliike Asko tekee yhteistyötä Gorenjen kanssa.
Ainakin tässä vaiheessa on suuri vaara, että hankkiessasi yhden laitteen joudut ostamaan muutkin samalta valmistajalta.
Jääkaappi kerää tietoa ja kännykkäsovellus täydentää
Jotta pääsisit käyttämään älykästä jääkaappiasi, sinun on annettava ohjaavalle kännykkäsovellukselle pääsy puhelutietoihisi, kuviisi, paikkatietoihisi, sometileihisi, jne...
Raksi OK-ruudussa lupaa vaivatonta ja juuri sinulle räätälöityä käyttökokemusta. Kaupanpäälliseksi tarjotaan miltei poikkeuksetta myös mainoksia.
Mainokset voi toki kieltää, mutta tietojen keräämistä se ei lopeta.
Mainostaminen on vanhanaikaista
Kohdennettukaan mainonta ei enää tavoita kuluttajia entiseen malliin. Mainostulvaan suivaantuneet ihmiset ovat oppineet käyttämään mainosten estäjiä eli adblokkereita.
Ad blocking is the biggest boycott in human history.
Nyt puhutaankin kohdennetusta ja oikea-aikaisesta palvelukokemuksesta. IoT-laitteiden käyttäjästään keräämän reaaliaikaisen tiedon avulla kohdennus ja palvelun tai tuotteen tarjoamisen ajankohta osuvat kuluttajan tarpeen kanssa nappiin.
Saisinko minä päättää kenen hyväksi jääkaappi saa vakoilla?
Ainakin tällä hetkellä älykkäiden kodinkoneiden käyttöehdot ovat käyttäjän yksityisyydensuojan kannalta hyvin väljät. Käytännössä ne antavat "palvelun parantamisen" varjolla mahdollisuuden jakaa laitteen keräämiä tietoja hyvin vapaasti kolmansille osapuolille.
Toisaalta — ainakaan minulla ei olisi mitään sitä vastaan, jos vaikkapa sähköyhtiö saisi ehdottaa pesukoneelle pyykinpesua sellaiseen hetkeen, jolloin sähkön hinta on halvimmillaan.
IoT ja älykkäät laitteet voivat siis auttaa arjessa ja säästää rahaa. Mutta niitä voidaan käyttää yhtä hyvin ihmisten tarkkailuun ja keskittyä yritysten voittojen maksimointiin. Toivon mukaan todellisuus on näiden ääripäiden välimaastossa.
Ennen IoT-laitteiden yleistymistä yrityksiltä on syytä vaatia nykyistä avoimempaa ja ymmärrettävämpää tietoa siitä, mitä tietoa meistä laitteiden ja sovellusten kautta kerätään, mihin sitä käytetään ja kuka siihen pääsee käsiksi.
Kuluttajan on puolestaan syytä olla tarkkana oman datansa suhteen: Data on kuin rahaa. Mieti tarkkaan kenelle sitä annat ja kuinka paljon.
Ja olisihan se IoT-laitteiden tietoturvakin hyvä hoitaa kuntoon.
Coming soon.... IoRT (The Internet of Ransomware Things) #cartoon #IoT pic.twitter.com/k2HnLV5xZo
— Amit Ranjan (@amitranjan) October 13, 2016