Omakotitaloa suurempia rakennuksia rakennuttavat monesti isot rakennusliikkeet. Toimeen voivat ryhtyä myös asukkaat itse. Uudesta laista huolimatta pankit empivät yhä ryhmärakennuttajien kohteiden lainoittamista.
Ryhmärakennuttamisessa ryhmä ihmisiä rakennuttaa itselleen pientaloryppään tai peräti kerrostalon. Hanke voi olla ryhmän itsensä käynnistämä tai rakennuttajakonsultin käynnistämä ja johtama.
Ryhmärakennuttamisen pullonkaula on ollut rahoituksen saaminen.
Toimittaja-kirjailija Salla Korpela oli mukana ryhmärakennuttamishankkeessa Helsingin Jätkäsaaressa. Tuloksena syntyi asukkaidensa näköinen kerrostalo.
– Emme onnistuneet saamaan rakentamisaikaista yhtiölainaa. Sitä ongelmaa ratkottiin luovilla keinoilla. Päädyimme rahoittamaan itse 50 prosenttia. Ja urakoitsija rahoitti loput siten, että kirjoitti laskuihin eräpäivän, joka oli vasta talon valmistumisen jälkeen. Sen jälkeen vakuudeksi talo kelpasi hyvin, Korpela kertoo.
Oheisella videolla kaksi ryhmärakennuttamishankkeeseen osallistunutta kertoo rahoituksen järjestämisen ongelmista.
Pankin mielestä laki jätti asioita avoimeksi
Syyskuussa 2015 voimaan tulleen uuden lain tarkoitus on turvata ryhmärakennuttamishankkeisiin osallistuvien oikeudellinen asema ja helpottaa rahoituksen saamista.
Pankit ovat kuitenkin yhä varovaisia. OP-Yrityspankki haluaisi vakiomuotoisen sopimusmallin, joka siirtää oikeudellisen vastuun rakennuttajaryhmälle, jos rakennustyömaalla jokin menee pieleen tai hanke viivästyy.
OP-Yrityspankin pankinjohtaja Heikki Peltola kertoo, että osakkaan ja rakennuttajakonsultin välinen sopimus vaatisi "vakioimista".
Kohdistuvatko toiveet asuntoon vai rakentamiseen?
– Ostajan aseman selvyys on edellytys sille, että pankki voi osallistua rahoittamiseen rakentamisaikana. Toinen tarpeellinen asia on tarkennus siihen, minkä laki jätti avoimeksi: mikä on rakentamisasiakirjojen säilyttäjän velvollisuus ja vastuu, Peltola kertoo.
Peltolan mukaan kokeneiden rakentajien kohdalla pankki voi arvioida aikaisempien näyttöjen perusteella, millaisia riskejä hankkeeseen sisältyy.
– Kun on useita ei-ammattilaisia rakentajina, on aina se mahdollisuus, että toiveet kohdistuvat asuntoon eivätkä rakentamiseen. Pankin kannalta huomion pitää olla rakentamisessa, Peltola sanoo.
Korpela kehottaa pankkeja ottamaan oppia Tanskasta.
– Siellä hankkeita on toteutettu satoja. Tanskassa hankkeet ovat “preferred risk” eli mielellään lainoitettava kohde. Ryhmärakennuttamishankkeissa jokaisen rahoituskyky tarkastetaan hyvin tarkasti ennen kuin he pääsevät osakkaiksi. Jos ostaa asunnon tekeillä olevasta grynderi-hankkeesta, ei ihmisten rahoituskykyä yleensä tarkasteta millään tavalla, Korpela sanoo.
11.12.2015 Korjattu linkki oikeaan Kuningaskuluttajan jaksoon