Kesämökillä pukeudutaan vapaasti ja usein sinne kulkeutuu huonokuntoisia vaatteita, joista luopuminen kirpaisee. Lopullisia hyvästejä ei tarvitse lempivaatteellekaan heittää, jos ottaa sakset käteen ja tuunaa sille uuden elämän.
Turenkilainen Pirjo Kuisma on intohimoinen kierrättäjä, jolta ei vaatejätettä synny. Kun entinen käsityönopettaja lopetti opettamisen, hän aloitti blogin, jossa jakaa tietojaan, taitojaan ja ideoitaan eteenpäin.
— Tuntui siltä, että kun olen aikoinani saanut kouluja käydä, niin minulla ei ole oikeutta pitää kynttilää vakan alla. Haluan jakaa osaamistani mahdollisimman laajalle.
Uusia vaatteita Pirjo ostaa aina vain vähemmän ja vähemmän.
— Vaatekaupoissa minua ahdistaa ensinnäkin tavaramäärä, pohtii Pirjo.
— Sitten ahdistaa materiaalien ja työn laatu sekä vaatteiden nykyinen kertakäyttökulttuuri.
Myös vaatetuotannon eettisyys ja tekstiiliteollisuuden työntekijöiden työolot halpatyömaissa vähentävät ostohaluja.
— Kun vähänkin perehtyy vaatteiden tuotannon taustoihin ja siihen, millaista on työskennellä vaatetehtaassa jossain halpatuotantomaassa, niin mieluummin ostan vähemmän ja parempaa. Tai sitten teen itse.
Vanhat kankaat laadukasta materiaalia
Käytetyt tekstiilit ovat Pirjon mukaan sekä laadun, luonnon, että eettisyyden puolesta kestävä materiaalivalinta.
— Esimerkiksi -60-70 -luvun puuvillaverhot ovat aivan ihanaa materiaalia. Käytetyt kankaat eivät kutistu, vanhat kankaat ovat laadukkaita ja värimaailma aivan omaa luokkaansa.
Yhden verhoparin kankaasta tulee takkimekon lisäksi vaikkapa seinävaate tai useampikin tyynynpäällinen.
Vanhat vaatteetkin Pirjo syynää tarkkaan ja keksii hyvälaatuisille tekstiileille niiden ansaitseman kierrätystavan.
— Näissä Marimekon paidoissa oli kainalot jo vähän siertyneet. Helmat olivat silti ihan siistit, joten tein niistä verhokapan.
Matonkuteista saa aikaan monenlaista
— Roskikseen meiltä ei lähde mitään tekstiiliä. Esimerkiksi trikoovaatteet, jotka eivät kelpaa enää edes kirpputorille, leikkaan matonkuteeksi.
Kuteiden leikkaaminen on mun kesähommaa. Ulkona on hyvä leikata, koska työ on aika pölyistä. Kesän aikana kuteita kertyy monta kopallista.
Nyrkkisääntönä on, että matonkuteen leveys leikataan suhteessa kankaan paksuuteen. Mitä paksumpi kangas, sitä ohuempi kude, - ja päinvastoin.
— Sanoisin, että hyvä lopputulos on tukevahkon narun paksuista. Valmiina ostetut matonkuteet ovat mielestäni leikattu useinmiten liian leveiksi.
Myöskään saumoja ei tarvitse vältellä.
— Leikkaan trikoopaidankin kuteeksi yksinkertaisesti yli saumojen. Vaikka sauman kohdalta kude on vähän paksumpaa, niin valmiissa työssä tulos tasoittuu.
Matonkuteet ja virkkuukoukku lomalaisenkin ulottuvilla
Matonkuteista voi virkata monenlaista. Käytettävä virkkuukoukku on kooltaan 10 tai vähän alle. Matonkudetta virkatessa koukkua pidetään kädessä kuin lusikkaa, koska työ on rasittavaa ranteelle. Suurikokoiset työt kannattaa koota pienemmistä osista, esimerkiksi isoäidin neliöistä, ompelemalla.
Matonkuteista voi virkata myös pieniä ja nopeasti valmistuvia töitä: pannunalusia, kasseja, isompia tai pienempiä koreja, - viitseliäisyydestä ja kuteen määrästä riippuen.
— Koreihin saa jämäkän rakenteen, jos kuljettaa virkkauksen sisällä ylimääräistä kudetta. Isoissa lehtikoreissa voi laitoja tukea esimerkiksi muovivanteella tai paksulla narulla, neuvoo Pirjo.
Matonkuteista virkatessa kannattaa kokeilla myös erilaisia virkkuumalleja. Pirjon "Ristiin-rastiin" -maton virkkaaminen käy aivojumpasta. Lopputuloksen malliuskollisuudesta ei silti kannata stressata.
— Ihmisillä on hirveän usein iso epäonnistumisen pelko, joka voi juontaa juurensa koulun käsityötunneilta. Käsitöissä pitäisi löytää tekemisen ilo, eikä pyrkiä täydellisyyteen. Oman työn ei tarvitse olla täsmälleen saman näköinen kuin mallinsa.
Matonkude sopii myös punontaan
Jos virkkaaminen ei tunnu mieluisalta, myös letittämällä pääsee näyttäviinkin lopputuloksiin. Nämä matot on tehty letitetystä kuteesta, joka on ommeltu käsin lopulliseen muotoonsa.
Perusohje letitettyyn mattoon (.pdf)
Samalla tekniikalla ilman virkkukoukkua voi tehdä vaikka peffanlämmittimet puutarhatuoleihin tai tyynynpäälliset kesäterassille.
Mattojakin voi purkaa
Pirjo ei heitä todellakaan mitään tekstiiliä roskikseen. Vanhat, epämääräisen väriset chenillematot ovat hyvää raaka-ainetta virkkuutöihin, kun ne ensin puretaan ja värjätään uudelleen.
Itseleikatusta kuteesta kudottujen mattojen purkaminen ei Pirjon mukaan ole vaivan väärti, mutta hyötykäyttöön nekin Kuisman perheessä päätyvät.
Vie käyttökuntoiset tekstiilit kirpputorille
Suomessa ei ole ainakaan toistaiseksi järjestetty kattavaa lumpun keräystä. Jos verkkarisi ovat rikki, etkä viitsi ruveta tuunailemaan, niiden oikea loppusijoituspaikka on sekajäte. Sekajätteen mukana ne päätyvät polttolaitokselle,
Jos lempipöksyt ovat ehjät ja uskot, että niitä saattaisi joku muu vielä käyttää, vie ne pesun jälkeen esimerkiksi UFF:n tai Fidan vaatekeräykseen.
Esittele oma tekstiilijätteen tuunausvinkkisi
Miten sinä olet hyödyntänyt tekstiilijätettä? Lähetä kuva ja selitä lyhyesti miten olet tuunauksesi toteuttanut. Muista kuitenkin, että kuvan pitää olla työstä, jonka olet itse tehnyt. Jos kuvan on ottanut joku muu kuin sinä itse, pyydä lupa kuvan julkaisemiseen.
Jos työsi tuunausohjeet löytyvät netistä, lisää kuvaviestisi perään linkki muidenkin askartelijoiden iloksi ja inspiraatioksi.