Taloyhtiöissä kevät on yhtiökokousten aikaa. Monesti osakkaiden vähemmistö tekee päätökset, sillä läheskään kaikki asuntojen omistajat eivät saavu yhtiökokoukseen. Pois jäämiseen löytyy monenlaisia syitä.
Meistä suomalaisista joka neljäs omistaa asunnon taloyhtiöstä. Järvenpäässä toimiva isännöitsijä Matti Pennanen on huomannut, että yhtiökokouksissa käy hyvin vaihteleva osakkaita.
– Osallistuminen vaihtelee 10:stä 90:een prosenttiin. Se riippuu taloyhtiön perinteestä ja siitä, käsitelläänkö kokouksessa isoja remontteja, Matti Pennanen Isännöinti Jouko Lahti Oy:sta kertoo.
Pennanen isännöi lähes pariakymmentä taloyhtiötä, joissa on yhteensä noin 700 asukasta. Hän kommentoi syitä, joihin vedoten kokous jätetään väliin:
"Muut osakkaat, taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä hoitavat hommat."
– Asunnossa on useimmiten kiinni ihmisen suurin omaisuus. Yhtiökokouksessa päätetään tuon omaisuuden tulevaisuudesta ja hoidosta. Taloyhtiön hallitus toimii yhtiökokouksen ohjeiden mukaan. Se ei osaa päättää, jos osakkaat eivät kerro, miten he haluavat omaisuuttaan hoidettavan.
– Isännöitsijä taas ei yleensä tee mitään isoja päätöksiä. Isännöitsijä hoitaa taloyhtiötä hallituksen ohjeiden mukaisesti, Pennanen muistuttaa.
Yhtiökokous vahvistaa myös vastikkeet, mikä näkyy omalla pankkitilillä joka kuukausi.
“En ymmärrä yhtiökokouksen papereista mitään.”
– Kokouskutsun alussa on toimintakertomus, joka on selvää suomea eli sen osaavat kaikki lukea. Siinä kerrotaan oleelliset tapahtumat menneeltä tilikaudelta. Jos tiedetään, mitä on tulossa, siitäkin kerrotaan.
Itse kokouksessa hallituksen pitää myös kirjallisesti selvittää, mitä isompia kunnossapitotarpeita taloyhtiössä on seuraavan viiden vuoden aikana.
– Jos kokouspapereiden luvuista ei kaikkea ymmärrä, niistä voi aina kysyä kokouksessa, Matti Pennanen neuvoo.
“Kokouksessa ei käsitellä minulle tärkeitä asioita.”
– Jos haluat, että sinulle tärkeä asia käsitellään yhtiökokouksessa, tee siitä kirjallinen esitys taloyhtiön hallitukselle.
Se, milloin asia pitää esittää hallitukselle, vaihtelee eri taloissa suuresti: Yli kahdesta kuukaudesta muutamaan viikkoon ennen yhtiökokousta. Kannattaa olla ajoissa liikkeellä.
Ellei asiaa ole mainittuna yhtiökokouksen kutsussa, siitä ei voi tehdä päätöstä. Keskustella voi kyllä, kokouksen lopussa "muissa asioissa".
“En ehdi kokoukseen.”
– Osakkeenomistaja voi antaa valtakirjan kenelle vain, johon hän luottaa. Valtuutettuaan voi myös ohjeistaa äänestämään kokouksessa tietyllä tavalla.
Valtakirjan voi antaa vuokralaiselleen tai vaikka tuttavalleen. Valtuutetun ei tarvitse asua taloyhtiössä.
“Olen vain vuokralainen.”
– Vuokralainen voi osallistua yhtiökokoukseen, jos siellä käsitellään hänen asuntoonsa tai yhteisiin tiloihin liittyviä asioita. Vaikkapa silloin, kun päätetään putkiremontista.
Vuokralaisilla on kokouksessa vain puheoikeus.
Asunto-osakeyhtiöiden asunnoista on vuokralla Suomessa keskimäärin lähes 30 prosenttia - siis vajaa kolmannes. Näin arvioidaan Kiinteistöliitosta. Moni vuokralainen asuu talossa pitkään ja saattaa olla hyvinkin kiinnostunut talon asioista.
Ihan pienissä taloyhtiöissä vuokralainen ei kokoukseen pääse. Taloyhtiössä pitää olla yli viisi asuntoa ja niillä kaikilla eri omistajat.
“Jos menen kokoukseen, joudun hallitukseen.”
– Hallitukseen ei voi pakottaa ketään. Siihen vaaditaan aina henkilökohtainen suostumus, isännöitsijä muistuttaa.
– Mutta eikö ole kunnia-asia olla hallituksessa? Osakkaathan valitsevat hallitukseen mielestään pätevimmät henkilöt.
“Ärsyttää, kun tieto ei kulje yhtiökokousten välillä.”
– Jos tuntuu siltä, että taloyhtiössä ei tieto kulje, kannattaa tulla kokoukseen kertomaan, että asia ei ole hyvin hoidettu.
– Vielä parempi, jos on joku parannusehdotus. Voi vaikka itse ryhtyä tiedottajaksi, Pennanen vinkkaa.
Lisää tietoa:
Asunto-osakeyhtiölaki
YLE: Taloyhtiön hallitusvastuuta pelätään turhaan (korjaus 19.3.15: Linkki korjattu)
Kiinteistöliitto: Varaudu yhtiökokoukseen – älä niele vastikkeennousua pureskelematta
Tutustu myös:
Putkiremontin hinta määräytyy jo suunnitteluvaiheessa