Laktoosittomien tuotteiden määrä kylmähyllyissä kasvaa kovaa vauhtia. Perusmaidon ostajalla menee sormi suuhun: Pitääkö kaapissa aina olla laktoositonta vieraiden varalle? Miksi maidot säilyvät entistä pidempään? Miten vähälaktoosinen ja laktoositon oikein eroavat toisistaan?
1. Vain pieni osa suomalaisista ei siedä yhtään laktoosia
Laktoosi-intoleranssi vaikuttaisi olevan yhä yleisempi kansantauti.
Mitään uutta asiassa ei kuitenkaan ole. Noin 17 prosentilta eli joka kuudennelta suomalaiselta puuttuu suolistossa laktoosia pilkkova entsyymi kokonaan tai sitä on niukasti. Tämän perinnöllisen geenimuunnoksen nimi on hypolaktasia. Sen määrä ei ole kasvussa. Iso osa hypolaktaasikoista sietää laktoosia kohtuullisesti. Valtaosa heistä ei saa oireita lasillisesta maitoa.
Vatsaoireita saavat ovat laktoosi-intolerantikoita. Heitä on vain osa tuosta 17 prosentista. Vatsaoireet ovat yksilöllisiä ja aihetta on tutkittu yllättävän vähän.
Useimmat laktoosi-intolerantikot sietävät pieniä määriä maitosokeria. Heille riittäisi vähälaktoosinen maito. Vain kaikkein herkimmät eivät siedä laktoosia ollenkaan.
Usein suomalaisten vatsaoireet johtuvat muusta kuin laktoosista.
Laktoosi-intoleranssi sekoitetaan myös maitoallergiaan. Maitoallergikko reagoi maitoproteiiniin, joten hänelle ei sovi mikään maitovalmiste.
2. Laktoosittomuus tuo hintaan keskimäärin 50 prosenttia lisää
Kuningaskuluttaja teki isommissa kaupan ketjuissa 33 tuoteparin vertailun. Haimme “perusmaitotuotteita” ja saman valmistajan tai valmistuttajan laktoosittomia versioita. Koitimme löytää täsmällisiä vastinpareja, mutta se ei aina onnistunut: Muutamissa tuotteissa esim. suolan ja d-vitamiinin määrissä oli eroja.
Hinnat vaihtelivat villisti. Pienessä voipakkauksessa “tavallinen” ja laktoositon maksoivat saman verran. Kevytmaidoissa laktoositon maitojuoma oli 25-85 prosenttia kalliimpaa kuin saman valmistajan “perusmaito”. Valion pehmeässä maitorahkassa laktoosittomuus jopa kaksinkertaisti hinnan.
Keskimäärin pulitamme laktoosittomista maitotuotteista 50 prosenttia enemmän kuin vastaavista “tavallisista”.
3. Yli jäänyt laktoosi on arvokas raaka-aine
Maidosta poistettu laktoosi ei ole hyödytöntä. Yli jäävää laktoosia käytetään Suomessa muun muassa eläinten rehuihin. Maailman mitassa laktoosi on arvokas raaka-aine. Lisättyä laktoosia käytetään esimerkiksi äidinmaitokorvikkeissa, elintarviketeolllisuudessa ja lääkevalmisteiden apuaineena.
Arla Foods -konserniin kuuluva Arla Foods Ingredients on jo nyt yksi maailman suurimmista laktoosin myyjistä. Uusi laktoositehdas avattiin Tanskassa vuoden 2014 lopussa.
Valio pyrkii käyttämään yli jäävän laktoosin ensisijaisesti omiin tuotteisiinsa. Esimerkiksi Arki-maitojuomaa vakioidaan “laktoosijakeella”. Valio kaavailee myös uutuustuotteita, joissa yli jäävää laktoosia käytetään hyväksi.
Laktoosittomiin tuotteisiin erikoistunut kouvolalainen perhemeijeri Kaslink myy laktoosia muun muassa elintarviketeollisuudelle. Kaslinkilla ei kuitenkaan onnistuta kattamaan laktoosin poistamisen kustannuksia sen myynnillä.
4. Laktoosin määrä ei aina lue pakkauksissa
Laktoosin määrää ei tarvitse kertoa elintarvikkeen pakkauksessa, - ellei maitovalmistetta myydä vähälaktoosisena tai laktoosittomana.
“Tavallisten” maitovalmisteiden laktoosimäärä vaihtelee melkoisesti. Voissa laktoosia on hyvin vähän, hapanmaitotuotteissakin selvästi vähemmän kuin maidossa. Valion maustetussa perusjogurtissa laktoosia lienee 2-3 grammaa per 100 g. jogurttia - siis kaksi kertaa vähemmän kuin maidossa. Jäätelössä maidon rasvattoman kuiva-aineen osuus on isompi jäätelön rakenteen takia. Siksi jäätelön laktoosimäärä on korkeampi kuin monissa muissa maitotuotteissa.
Netistä löytyy taulukoita keskimääräisistä laktoosipitoisuuksista.
5. Laktoositon maitojuoma ei ole erityisen makeaa
Maidossa on aina aavistus makeutta. Se selvästi makeampi maito ei kuitenkaan ole laktoositonta - vaan vähälaktoosista eli hylaa.
Vähälaktoosisissa tuotteissa laktoosi eli maitosokeri on pilkottu kahdeksi muuksi sokeriksi - ja ne ovat hiukan laktoosia makeampia.
Laktoositonta maitojuomaa on maun puolesta vaikea erottaa perusmaidosta. Syynä on se, että osa laktoosista on suodattamalla poistettu kokonaan. Loput on pilkottu.
Näin maitojuoma maistuu “tavalliselta” maidolta.
6. Laktoosittomat maitojuomat on käsitellään pitkään säilyviksi
Laktoosittomat maitojuomat lämpökäsitellään niin, että Parasta ennen -päivään on peräti kolme viikkoa. Siinä on iso ero perinteiseen pastöroituun maitoon, jonka leima-aika on noin viikon.
Uudella lämpökäsittelyllä on kuvaava nimi. ESL: Extended Shelf Life eli pidennetty hyllyikä.
Kauppa kiittää, kun maitojen myyntiaika pitenee. Säilyvyydestä on toki etua myös kuluttajalle. Syy säilyvyyteen ei kuitenkaan selviä maitopurkista. Ainoastaan Kaslink kertoo paikallisissa Maire-tuotteissaan, että ne on “korkeapastöroitu”. Muiden laktoosittomien maitojuomien kyljessä lukee “pastöroitu” - vaikka maito on vedetty vain hiukan iskukuumennusta lyhyemmän lämpöpiikin läpi. Lainsäädäntö tuntee vain pastöroinnin ja UHT-käsittelyn.
Uusi lämpökäsittely yleistynee pikku hiljaa myös tavallisissa perusmaidoissa. Valion laktoosillinen Plus -maito käsitellään jo ESL:llä.
Tutustu myös:
Onko laktoosittomuus uusi normi?